Me mun kumppanin kanssa itkeskellään ruualle aika useinkin. Käytiin esimerkiksi Michelin-ravintolassa ja kokemus herkisti kyyneliin. Myös ihan tällä viikolla itse poimituista sienistä tehdyt mustatorvosienikeitto ja tattirisotto sai tipan linssiin.

Vahvin oli pari vuotta sitten, kun juhlimme hääpäivää Palacessa Helsingissä. Sen kokeminen, kun kaikki on enemmän kuin täydellistä, ja tunne siitä, että kaikki jatkossa kokemani tulee olemaan valjua tähän verrattuna, johti valtaisaan tunneryöppyyn ja lopulta ihan tosissaan kyyneleet valuivat. Tarjoilija toi (tarkistettuaan ensin, ettei ole mitään hätää) tottuneesti puhtaan kangasservietin.

Reilu 9kk sitten synnytyksen jälkeen kotiuduttua sushi oli niin taivaallisen hyvää, että itku tuli.