Ässehtiä on yksi puoliskoni lempisanoista mun kielessä. Toinen on Päntiö 🤩

Oon asunu monella paikkakunnalla enkä enää muista mistä päin mitkäki sanat on, mut huomaan että mua ei aina ymmärretä ku puhun 😂 "Toi tyyppi lervas/rypäs" tai sit yks mummolta opittu mitä käytän usein on "särvin" ja jouvun selittää mitä tarkotan 😂

Karjalaisen ja pohjalaisen keskustellessa piti tarkentaa esim. viruttaminen ja pihassa olo tarkottaa. Etelä-Pohjalainen kun viruttaa jtn niin silloin huuhdotaan. Karjalainen taas viruttaessaan venyttää. Pohjalaiselle pihassa olo on ihan minkä tahansa rakennuksen ( koulu, koti, jäähalli) ulkopuolella oloa. Karjalaiselle se on kotona oloa ja vielä että ollaan siellä kotona sisällä

Etelä-Pohjanmaalta kotoisin olevana ainakin nää on mulla edelleen käytössä: nappo korvee vamppi piskootella

Tornionjokilaaksoa Kläppi Havillinen Tikkuri

'Olla pinhuusissa' on yks mikä jäänyt lapsuudesta mieleen. Itse ei tule enää juurikaan sitä käytettyä vaikka asuinpaikka ei ole muuttunut.

Itse joskus hämmensin työkaveria sanalla pärvöttää. Sitten vielä pysty (nähty viime aikoina paljon taivaalla) ja lirvu, jonka saa esim makkarasta. Etelä-Pohjanmaa

Päntiönnään Etvaksen Känkky Patio Akkuna Porstua Tuuki, hantuuki, nästuuki Niin aluksi😁

Törri. Kuulin sanan Ouluun kotoutuneelta savolaiselta.

Esimerkkivirkkeeni eivät ole puhdasoppisesti yhtä murretta, vaan yhdistelmä useita. Nämä ovat kärjistettyjä esimerkkejä siitä, miten meidän taloudessamme puhutaan (yhdistelmä eri murteita, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa sekä Kainuu ainakin). Laitoin ratin vasiten pallille, mutta olikin köppääne pönkkä. Issee kusee hunajaa ja äiree hänkkäröi. Rotvallin yli ja hyyskään pahki. Heikää ny. Häätyyhi myörä pottuja.