Juokseminen on kyllä jännä harrastus. Sitä voi tehdä toisen ihmisen kanssa ja harva asia luokaan niin vahvaa yhteenkuuluvuutta kuin askeltensa asettaminen toisen ihmisen kanssa samaan tahtiin. Sitä voi tehdä myös yksinään, jolloin voi keskittyä kokonaan johonkin omaan: kirjaan, musiikkiin, omiin ajatuksiin, juoksumeditaatioon. Sekin on aika voimakas kokemus.