Tapasin tänään ihmisen, jonka tunsin yli 40 vuotta sitten. Oli nauravainen, söötti, kikkaratukkainen nuorimies. Tykkäsi juhlia, niin kuin teinit kaikki useimmiten. Sillä vaan tuppasi korkki jäämään auki vielä silloinkin kun muut laittoi kiinni. Nyt siitä oli jäljellä edelleen kiharat otsalla ja hymy, jossa oli vielä joku häivähdys nuoruudesta. Loppu oli kadonnut vuosien mittaan, jäänyt katkokävelyn jalkoihin, tärisevään olemukseen ja tankkaavaan puheeseen. Alkoholismi on kamala sairaus. 😕